Aarnen puheen alkuun  |  60-luvulla |  70-luvulla

Historia Miten kaikki sai alkunsa..

Vuonna 1955 oli kaupungilta anottu urheilukentän paikkaa, jonka kaupunki sitten samana vuonna hyväksyikin ja vuonna 1966 urheilutupa sitten rakennettiin. Tässä oli kiitosmaininnalla vetomiehenä. Mainittakoon vielä vuodesta 1955, että yhdistys päätti syyskuulla ylimääräisessä kokouksessaan liittyä Vaasan keskusjärjestöön. Sen perustavaan kokoukseen valittiin 3 vakinaista edustajaa ja 3 varalle. Vakinaiset olivat H.Hiekkanen, Eino Ekholm, Aarne Poskiparta ja varalle tulivat Ruben Ekholm, F.Näsman ja H. Kinnunen.Keskusjärjestön toiminta on ollut välillä vilkkaampaa ja välillä laimeampaa.

Näin ne vuodet siinä pian vierivät eteenpäin. Yhdistys piti kokouksia,
teki kirjelmiä ja anomuksia Vaasan kaupungille. Silloin kanssakäyminen
kaupungin kanssa oli hyvin vilkasta. Käsiteltiin katutyöt, katuvalot, vesi- ja viemäröintityöt, tonttien vuokra-asiat, kivisten tonttien raivausavustukset ja melkeinpä mitä vain maan ja taivaan väliltä.

Asioissa toimittiin Vaasan keskusjärjestön kanssa yhteistyössä ja
saatiinkin aikaan yhteisymmärrystä kaupungin kanssa.
 

Yhdistys oli heti perustamisensa jälkeen liittynyt Suomen pienkiinteistöliittoon ja toiminta liiton kanssa oli vilkasta. Yhteistyötä edisti mm. se, että yhdistyksemme pitkäaikainen puheenjohtaja A.Poskiparta oli myös pienkiinteistöliiton hallituksen jäsenenä yli 11 vuotta 1970 ja 1980 -lukujen vaihteessa.

Harrastustoiminnassa oli urheilulla ja liikunnalla tärkeä osa, etenkin
lasten ja nuorten keskuudessa. Järjestettiin mm. hiihtokilpailuja jo vuonna 1955. Oli saatu urheilumaja ja kenttä raivattua vuonna 1966 silloisen Haapaniementien sekä Harjavallan Voiman sähkölinjan leikkauspisteeseen voimalinjan alle. (Nykyisin kerrostaloasukkaiden autojen parkkipaikkana).

Talvisaikaan jäädytettiin luistinrata vetämällä vesi paloletkuilta kaukaa,
liki 200:n metrin päästä. Luistinrata olikin ahkerassa käytössä kaikinlaisine
rusettiluisteluineen. Kesäisin pelattin jalkapalloa, vanhat miehet nuoria vastaan. Järjestettiin katujen välisiä, jopa yhdistysten välisiä leikkimielisiä pelejä. Toimipa välillä shakkikerhokin. Liikunta- ja urheilutoiminta on kiitettävästi jatkunut yhdistyksessä sen koko olemassaolon aikana.

Yhdistystoiminta on hyvin rikasta kunhan sitä vain pidetään vireillä.
Aina ilmenee sellaisia asioita jotka ovat tärkeitä hoitaa yhdistystoiminnan puitteissa.Viimeisimmät yhdistyksen aikaansaannokset ovat kuntoradan raivaus ja valojen saanti siihen, kaikki tietysti kaupungin kanssa yhteistyössä. Urheilumaja siirrettiin pois vanhalta parkkipaikaksi rakennetulta alueelta tänne nykyiselle paikalle Pihlajatien jatkeena olevan kevyen liikenteen väylän varteen. Sinne on kaupungin toimesta tasattu kentän pohja, jota yhdistys on hoitanut, tasannut ja ajanut täytemaata. Paikalle on saatu uusi, entistä ehompi urheilumaja ja aivan viime vuosina myöskin tenniskenttä.

Toimintaa on ylläpidetty, vaikka aktiivisesti toimivien jäsenten määrä yhdistyksessä on ollut pieni. Nykyinen jäsenmäärä käsittää noin 150-170 henkilöä.

Mainittakoon vielä yhdistyksessä toimineet puheenjohtajat, joita on ollut 8 eri henkilöä. Perustavassa kokouksessa valittiin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Mauno Muurimäki, joka toimi vuoden 1954. Seuraava oli Aatos Tamminen vuosina 1955-1957. Kolmanneksi tuli Eino Ekholm (hoiti kunniakkaasti alkuaikoina urheilukenttä asiaa). Ekholm johti yhdistystä vuodet 1958-1960. Vuonna 1961 puheenjohtajaksi tuli jälleen Aatos Tamminen ja vuonna 1962 Aarne Salminen. Vuosina 1963-1976 eli 14 vuotta puheenjohtajana toimi Aarne Poskiparta.Vuonna 1977 puhenjohtajaksi valittiin Keijo Vuorela, joka toimi 1986 loppuun, siis 10 vuotta. Vuodesta 1987 alkaen on puheenjohtajana toiminut Seppo Rapo.